keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Pussukoiden ompelua

Tällä viikolla alkoi toinen jakso ja sen myötä ompelukurssi. Kurssi lähti vauhdilla käyntiin kahden peräkkäisen kuuden tunnin ompelupäivän myötä. Ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme kukin testata ja näyttää ompelutaitojamme ompelemalla kaksi erilaista yksinkertaista pussukkaa.

Vaiheittaiset mallit ensimmäistä pussukkaa varten.

Saimme tehtäväksi myös tehdä ohjeet tuotteen ompelua varten, joten tässä ohjeet alempaan pussukkaan:

Tarvitset:
- kaksi palaa päälliskangasta
- kaksi palaa vuorikangasta
- yläreunan leveyttä 3 cm lyhyemmän vetoketjun (tässä metrivetoketjua)
- 4 x noin 6 cm pitkää ripsinauhan palaa


Kankaita ei tarvitse huolitella, koska kaikki reunat jäävät pussiin. (Eli niitä ei voi valmiista työstä nähdä sisältä eikä ulkoa. Silloin ne eivät myöskään purkaannu.) Ripsinauhan pätkät sen sijaan kannattaa polttaa heti ne leikattuaan, koska ne purkavat helposti.

1. Ompele vetoketjun molempiin päihin ripsinauhat.


2. Ompele päälliskankaat vetoketjuun oikeat puolet vastakkain.


3. Ompele vuorikankaat vetoketjuun. Vetoketjun nurja puoli tulee vuorikankaan oikeaa puolta vasten. Saumanvarat tulevat samaan suuntaan päälliskankaan saumanvarojen kanssa.


4. Taita ja ompele kaksi ripsinauhan palaa puolikkaaseen leveyteen ja kiinnitä ne päälliskankaan oikealle puolelle kiinnityslenkeiksi. Lenkki tulee pussin keskustan suuntaan.


5. Ompele pussin reunat kuvan mukaisesti. Jätä noin puoli senttiä rakoa ompeleen ja vetoketjun väliin. Jätä vuorin pohja auki, jotta saat pussin käännettyä ympäri.


6. Taita päälliskankaan kulmista saumat vastakkain ja ompele pohjan muoto.


7. Nyt pussi on jo melkein valmis. Käännä se ympäri ja käännä vuorikankaan pohjan huolittelemattomat reunat sisään päin. Ompele pohja kiinni.


Käännä vuori pussin sisälle ja avaa kulmat. Valmis!

Meidän opettaja oli tehnyt niin näppärät vaiheittaiset mallit, että tein itselleni samanlaiset. Niistä havainnollistuu vaiheet vielä kuvia ja selityksiä selkeämmin.


Laukun pussista saa lisäämällä siihen kantohihnan, jonka ompelu onnistuu näin:

1. Leikkaa haluamasi hihnan mittainen ja neljä kertaa niin leveä kangassoiro. Jos joudut yhdistämään kankaita, tee saumat vinoon, jotta sauma jakaantuu tasaisesti pidemmälle matkalle.


2. Taita ja silitä soiro kahtia.


3. Avaa taitos ja taita ja silitä reunat kohti keskitaitetta.


4. Taita ja silitä kahtia. Ompele reuna ja symmetrisyyttä halutessasi tee ommel myös toiselle reunalle.


Tästä tulee hyvä kurssi. Saa nähdä mitä se tekee kaiken kaikkiaan ompeluinnolle, koska kotikone tuntuu vähän kököltä laitteelta, kun noihin teollisuuskoneisiin tottuu. ;)

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Mörön päivä

Tänään rakas koirani Mörkö täyttää 10 vuotta! Mörön rodun keskimääräinen elinikä on 7 vuotta, joten 10 vuotta on jo paljon. Juhlan kunniaksi valitsin Mörön kankaanpainantakurssilla moniväripainantatyön aiheeksi.


Pohjakankaana käytin valkaisematonta pellavaa, mikä vaikutti värien sekoitukseen paljon. Vaaleimpaan väriin käytin peittopastaa, koska peruspastasta kankaan väri tulee läpi. Käytin työssä neljää väriä. Jokaiselle värille piti tehdä oma paperikaavionsa. 


Mustaa väriä painaessa yksi osa kaaviosta oli taittunut vinoon. Olisi vähän houkuttanut kokeilla samaa kuviota uudestaan sen takia, mutta sanomalehti kaaviopaperina on aika kertakäyttöistä. Lisäksi värien sekoitteluun meni yllättävän paljon aikaan ja kurssin tunnit alkavat käydä vähiin. Kuvion sijoittelu kankaalle meni myös jatkokäyttöä ajatellen pieleen, mutta muuten tykkään kyllä lopputuloksesta. Tekniikalle on tyypillistä se, ettei värejä koskaan saa aivan täydellisesti osumaan kohdakkain, vaan värit saattavat mennä paikoin vähän päällekkäin ja paikoin jättää pohjakangasta näkyviin värirajoille. Tässä vielä alkuperäinen kuva, jonka pohjalta suunnittelin painokuvion:


Hyviä tulevia vuosia meidän päivänsankarille!

tiistai 2. lokakuuta 2018

Puutyökurssin ensimmäinen työ

Sain eilen vihdoin puutyökurssin ensimmäisen työn kotiin. Tarkoitus oli tutustua perus puuntyöstölaitteisiin ja valmistaa liimapuinen leikkuulauta. Itselleni koneet olivat pääpiirteittäin jo tuttuja ja halusinkin tehdä vähän työläämmän version eli päätypuisen leikkuulaudan.


Tein leikkuulaudan tammesta, koska se on kovaa puuta ja sitä oli saatavilla. Tammi ei ole leikkuulautaan kuitenkaan ihan paras mahdollinen puu, koska siinä on melko isoja huokosia. Lauta imikin runsain määrin öljyä viimeistelyvaiheessa. 


Puu sahattiin ensin tasapaksuisiksi soiroiksi, jotka höylättiin ja liimattiin yhteen. Muut kurssilaiset tekivät leikkuulaudat, joissa puunsyyt ovat kohtisuoraan veitsen terää vastaan. Itse sahasin vielä liimatun levyn soiroiksi toiseen suuntaan ja liimasin ne yhteen, jolloin sain puun syyt veitsen terän suuntaisiksi.


Liimauksen jälkeen hioin laudan ja tein jyrsimellä päihin upotukset, jotta laudasta saa paremman otteen. Viimeiseksi öljysin sen ja sen väri muuttui aika paljon tummemmaksi.


Alun perin olin suunnitellut tekeväni vielä isomman leikkuulaudan, mutta materiaalia oli tarjolla rajatusti, joten siitä tuli sen kokoinen kuin tuli. Olen siihen kyllä oikein tyytyväinen. Seuraavaksi voikin sitten ruveta harjoittelemaan sitä pilkkomista.