sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Viikonloppuharppaus

Katto saatiin viimeistä vaille valmiiksi toissa viikonloppuna. Tehtiin piipulle valmiiksi reikä, mutta vedettiin huopa reiän päälle. Läpivientikaulus kiinnitetään vasta, kun piipun voi asentaa sisälle. Toisesta päädystä puuttuu vielä harjakaistale, joka laitetaan sitten kun läpivientipeltikin on paikallaan. Siksi katolla on kuvissa edelleen pressu toisella puolella kattoa.

Ulkoverhouslautojen naulaaminen on ollut kovaa hommaa, ja olkapääni ei ole touhusta oikein tykännyt. Olen saanut onneksi paljon naulausapua monesta suunnasta ❤️ Pintavikaisista lehtikuusilaudoista, jotka keväämmällä ostin, on nyt käytetty suurin osa. Jäljellä on enää leveämpää lautaa, jota laitan yläreunaan jatkoksi. Takaseinä jäi kapeampien lautojen osalta vajaammaksi kuin etu- ja sivuseinä. Toiselle sivuseinälle tulee sitten ihan toisenlaista lautaa. Toivottavasti saan kokonaisuuden näyttämään harmoniselta, vaikka siihen tuleekin niin montaa erilaista lautaa. Tykkään kyllä siitä, että mökistä näkyy päällekin se, ettei se ole suoraa talotehtaalta, vaan jämistä kasattu. Viimeinen päätyseinä on vielä auki, koska tämänhetkisellä sijoituspaikalla ei oikein mahdu avaamaan ovea... Mietinnässä on nyt, minkä väriseksi maalaan päätyseinän. Ehkä joku harmaan sävy harmaantuvan lehtikuusen kaveriksi?

Tällä viikolla olisi säiden puolesta ollut parhaat raksakelit, mutta tunnuin olevan projektin kanssa ihan jumissa. Olkapää vihoitteli, joten en saanut kuin sahattua lautoja valmiiksi. Sisällä ei päässyt vielä asentamaan villoja, koska sähköt olivat asentamatta. Nyt viikonloppuna sain sitten sekä naulausapua, että sähköille putket ja rasiat seiniin! Pääsin siis asentamaan jo eristeetkin ja tuntui, että viikonlopun aikana projekti ottikin taas ihan valtavan harppauksen eteenpäin. En jotenkin uskonut, että sisäpintojen asennus voisi olla käsillä näin pian, mutta huomenna käyn hakemassa kipsilevyt, jotka jäivät yli tuttavien raksalta.

Olin aiemmin suunnitellut käyttäväni Fermacell-levyjä seiniin, koska niihin saisi savirappauksen suoraan pintaan. Ne tulisivat kuitenkin ihan hirvittävän kalliiksi, kun tavalliset kipsilevyt saan nyt ilmaiseksi. Niiden päälle täytyy sitten kiinnittää ruokomattoa, jotta rappaus tarttuu, mutta säästän silti satasia tällä ratkaisulla.

Savirappauksesta tulee nyt lopulta ehkä kokeellisin materiaali, jota pääsen tähän mökkiin testaamaan. Sen olen vakaasti päättänyt tehdä, vaikka vähän jännittää miten se onnistuu. Sain hiekkalaatikollisen hiekkaa ja neuvon kerätä kuulemma parhaaksi osoittautunutta kuitumateriaalia laastia varten: osmankäämin siemeniä. Sitten tietenkin tarvitsen vielä sitä savea. Tarkoitus on siis tehdä laasti itse ihan suomalaisesta luonnon savesta alempiin kerroksiin. Suomalainen savi on sellaista sinertävän harmaata, joten pintakerrosta varten meinasin ostaa valmista, vaaleampaa savilaastia.

Isäni on sähköinsinööri ja hänellä on asennusoikeudet, joten pääsin näkemään ihan lähietäisyydeltä sähköjen suunnittelua ja asennusta ja osallistumaan suunniteluun ehkä vähän toisella tasolla, kuin palkatun suunnittelijan kanssa olisi päässyt. Sähkömaailma on minulle aika vieras ja isä sai selittää juurta jaksaen esim. mikä on jakorasia ja mikä kytkinrasia. Paljon opin uutta mahdollisuuksista, rajoituksista, miten sijoitetut asennukset on helppo kiinnittää ja mitkä vaativat enemmän vaivannäköä. Pääsin vaikuttamaan sijoituksiin myös lennosta: jos olin suunnitellut pistorasiaa seinätolppien keskelle, saatoin todeta, että paikka on yhtä hyvä tolpassa kiinni, kun siihen se on helpompi asentaa. Minulla oli myös ihan omia näkemyksiä siitä, miten haluan katkaisijat sijoitettavan. Isä olisi automaattisesti sijoittanut suurimman osan katkaisijoista oven pieleen samaan paikkaan, mutta halusin, että siellä missä valoa tarvitaan, katkaisija on käden ulottuvilla. Nyt esim. yövalon katkaisija on sängyn vieressä ja ruokapöydän valon ruokapöydän vieressä. Ainoastaan yleisvalon ja pihavalon katkaisijat ovat oven vieressä. Pihavalosta puheenollen: löysin kirpputorilta aika täydellisen kelopuisen valaisimen, josta vähän editoimalla saan ulkovalon, joka sopii oven viereen täydellisesti.

Mökkiin tulee nyt sekä 230V pistokkeita (eli "tavallisia" pistokkeita) sekä 12V pistokkeita, joihin virta tulee suoraa akusta ilman invertteriä. Esimerkiksi kaikki valot tulevat 12 voltin piiriin, jolloin säästytään invertteristä syntyviltä häviöitä valoja käytettäessä. Erikoisempana ratkaisuna myös kaikkien ikkunoiden ylänurkkaan on vedetty varaus sähkökäyttöisille pimennysverhoille ja sängyn viereen katkaisija niiden nostamista ja laskemista varten. Yhdet automaattiset pimennysverhothan olen jo rakentanut 3D-mallinnustaitoja, Arduinoa ja kokeneemman tekijän neuvoja hyödyntäen, joten tokihan sellaiset mökkiinkin tulee. 

Into projektia kohtaan on taas ihan huipussaan. Kun olen saanut seinät levytettyä, mökillä taitaa olla edessään ehkä pelottavin asia tähän mennessä: siirto uudelle työmaalle. Se jännittää todella paljon ja mielessä vilisee kauhukuvat haljenneista ikkunoista ja maantielle kaatuneesta mökin raadosta. Päätyseinään, joka on isoksi osaksi vain ikkunaa, suunnittelin laittavani tukevamman levytyksen vaikka OSB-levystä kunnollisen jäykistyksen takaamiseksi.

perjantai 9. heinäkuuta 2021

Hikistä edistystä

Vähän turhauttaa nämä helteet ja niistä johtuva voimattomuus. Edistyminen työmaalla on hidastunut melkoisesti, mutta on tässä kuukauden sisään jotain tapahtunut. Seiniä on tuulensuojattu ja koolattu ja yhdellä seinällä on jo pitkällä matkaa ulkoverhous. 


Isot ikkunat ja ovi on asennettu paikoilleen.

Ostin ikkunamaalia ja aloitin vähän maalausurakkaa. 

Sain savupiipunkin tilattua, mutta sen toimitus venyi viikosta kolmeksi. Tänään piipun pitäisi olla saapunut rakennustyömaalle, joten huomenna vihdoin pääsee tekemään katon loppuun ja purkamaan katonrakennusta varten pystytetyt telineet. Sen jälkeen pääsee loputkin tuulensuojalevyt asentamaan, kun ei ole telineet tiellä.

Tässä on vähän aikataulupainetta päällä, kun keskiviikkoon mennessä pitäisi kuulemma olla lautakasat ja eristysvillat pois silmistä. Sääennuste viikonlopulle ei lupaa hyvää (30 astetta, mahdollisesti myös sadetta ja ukkosta). Pitää toivoa, että virtaa riittää silti asioiden edistämiseen.