Seiniä nousee kuin sieniä sateella

Äitienpäiväviikonloppuna minimökki otti taas valtavia harppauksia eteenpäin ja nyt on neljä seinän runkoa pystyssä! 

Kesken pystytyksen alkoi sataa, joten sadesuojaukset viriteltiin pikavauhtia. Oli aika rankka rutistus ja alkuviikko meni pitkälti kipeitä lihaksia parannellessa. Mökin koko alkaa hahmottua, eikä se tässä vaiheessa tunnu yhtään miniltä. Katsotaan uudestaan sitten, kun on seinät ummessakin ja kalusteet paikallaan. Huhtikuussa löysin torista täydellisen kamiinan. Runkopuiden ostoa emmin kauan, koska tilauksesta muodostun koko projektin kallein yksittäinen hankinta. Nyt näyttää jo varmalta, että sisäpintoihin täytyy taikoa jostain ihan uusi budjetti. Tuulensuojalevyt ja katevanerit täytyisi ainakin saada vielä pikapuoliin ja kamiinan hormikin olisi hyvä olla jo kattohuopaa asennettaessa. Onneksi kaikki puutavara on nyt kuitenkin hankittu, kun kuulemma kysyntä ja tarjonta ei tällä hetkellä kohtaa ja hinnat ovat ennätyskorkealla. 

Tänään onkin ollut hiukan lämpimämpi raksasää. Vähän turhan lämmin työskentelyyn omaan makuuni. Sahailin kattopalkkeja ja jos kaikki menee hyvin, huomenna päästään harjakaisiin!

Niin kuuma että naulatkin sulavat.

Tästä tulee maailman hienoin minimökki

Nyt on mökin runko kiinnitetty lavettiin. Toivottavasti pysyy! Jos tuulensuojalevyjen naulaaminen oli tähänastisista työvaiheista hauskin niin tämä rungon kiinnitys oli kyllä vaikein ja siksi siinä varmaan kesti niin kauan. Nyt on porattu 6 mm paksuiseen metalliin 16 mm halkaisijan reikä ja väännetty 16 mm terästanko mutkalle. Ei tuntunut ihan helpolta. Metalli on minulle vähiten tuttu materiaali työstettäväksi, mutta onneksi sain sekä kiinnityksen suunnitteluun että toteutukseen kullanarvoista apua. 

Viime viikolla tein myös erittäin hyviä torilöytöjä. Olen saanut hankittua huokeaan hintaan ison kasan eristevillaa, joka riittää alapohjaan ja melkein kokonaan seiniin. Sain myös ulkoverhouslaudaksi pikkuvikaista lehtikuusta oikein hyvään hintaan. Lehtikuusi ei vaadi mitään pintakäsittelyä vaan kestää ulko-olosuhteita lähes lämpökäsitellyn puun veroisesti. Säästyy siis paljon vaivaa ja rahaa, kun ulkoverhousta ei tarvitse maalata nyt eikä kymmenen vuoden päästäkään! Se harmaantuu ikääntyessään kauniin harmaaksi. Olen ihan älyttömän iloinen tästä saaliista!

Tuoretta ja jo harmaantunutta lehtikuusilautaa.

Sade ja kova tuuli on tuonut vähän harmaita hiuksia. Lattiavillat on asennettu lattiavasojen väliin ja niitä suojaa sateelta vain pressu. Jos tuuli saa riuhtaistua pressun auki sateella, on koko alapohja enemmän tai vähemmän pilalla. Tänään ostin lattiavaneria, joten loppuviikon aikana saan hieman mielenrauhaa, kun pressun lisäksi villojen suojaksi asennan lattiavanerin.

Samalla reissulla hain myös torilöytönä budjettiini aivan liian kalliin, mutta niin maailman hienoimman mökkioven, että olisin jäänyt sitä ikuisiksi ajoiksi harmittelemaan, jos olisin nyt nuukaillut. Ovi on täysin käsityönä tehty, kelolla pinnoitettu ja käsin taotuilla metalliosilla koristeltu. Lehtikuusivuoraus ja kelo-ovi: tästä tulee maailman hienoin minimökki!

Nyt on jo siis avaimetkin minimökkiin. Enää puuttuu seinät, joiden sisälle avaimella pääsee! Kun lattiavaneri on paikallaan, on seinärungon kasaaminen seuraava vaihe. Uskomatonta miten nopeasti projekti etenee! Seinärunkopuut ovatkin seuraavaksi kallein sijoitus lavetin jälkeen, mutta sen jälkeen ei ihan mahdottoman paljoa enää puutukaan. Viiden kiloeuron budjetista on mennyt tässä kohtaa noin puolet. Olen luottavainen, että saan mökin ainakin sisäpintoja vaille valmiiksi tällä budjetilla. Jännittävää nähdä kuinka käy. 

Hakusessa tässä kohtaa: tuulensuojalevyä, lattiakipsilevyä, katevaneria, kattoeristettä, fermacell-kuitukipsilevyä (toimii hyvin savirappauksen alustana) ja kamiina.

Raksa peiteltynä lepoon.

Alapohja puolivalmis

Eilen pääsin taas sorvin ääreen ja tanssimaan valssia viiden metrin lautojen kanssa. Olen nyt niitannut kiinni jyrsijäsuojaverkot alapohjan alapintaan. Jotta pääsin hommissa eteenpäin, kävin ostamassa lähirautakaupasta viisi tuulensuojalevyä ja leveäpäisiä nauloja. Nyt on siis myös alapohjan tuulensuojalevyt paikallaan. Naulaaminen oli hauskaa! Vasara ja nauloja ei voinut olla soimatta päässä.

Kuin sain apuvoimien kera suurimmankin kolmesta irrallisesta kehikosta käännettyä ympäri, ruuvasin osat toisiinsa. Aloin myös kasata toisen pohjarunkokerroksen reunapalkkeja paikalleen. Kiinnitin nurkkiin kulmalevyt niin että ne yhdistivät nuo kaksi palkkikerrosta toisiinsa. Iskän nähtävästi äärettömistä varastoista löytyi mulle pieni läjä ylimääräistä eristevillaakin, jonka levitin keskimmäisiin väleihin. Reunimmaiset jätin vielä tyhjäksi rungon lavettiin kiinnittämistä varten.

Lavettiin kiinnittäminen onkin ollut iso pähkinä. Olisi ihan plussaa, jos mökki ei lähtisi liikkeelle tuulen mukana tai hyppäisi ilmaan, kun rengas osuu kuoppaan. Tällä hetkellä ajattelisin, että voittaja ratkaisu voisi olla muutama U-pultti puupalkista läpi ja metallipalkin ympäri sekä tukiparruja alapintaan. U-pulttien kiinnittäminen olisi seuraava askel. 

Hankintojen kannalta akuuteinta olisi löytää lisää eristevillaa koko alapohjaan. Päälle tarvitsisi ympäripontattua havuvaneria. Harmittaa vähän, kun olin muissa asioissa liikkeellä paikkakunnalla, jossa olisi torimyyjä myynyt sopivat lattiakipsilevyt sopivaan hintaan, mutta kulkupelilläni ei saanut niitä kuljetettua ja erikseen hakumatka olisi liian pitkä. Runkotolppapuut olisi seuraava iso hankinta. Niiden kanssa pääsenkin sitten jo pitkälle!