Puutyökurssilla tein yhteisten töiden ohella pitkään haaveissa olleen perinteisen pahkakuksan. Sain pahkan ystävälliseltä Lapista kotoisin olevalta puupuolen opiskelijalta.
Liotin pahkaa vedessä, jotta se kävi vähän pehmeämmäksi työstämistä varten. Porasin kupin alkua erityisellä kuksien valmistukseen tehdyllä poranterällä ja lähdin hakemaan kuksan muotoa kirveellä.
Koversin kuppiosaa lisää käsin käteni rakoille. Pahka oli sen muotoinen, että kupista ei saanut kauhea isoa, jos sitä ei leventänyt ja syventänyt pahkan muotojen mukaan.
Luin perinteisen kuksan valmistuksesta kertovasta kirjasta, että aihio on keitetty suolavedessä, joten tein itsekin niin. Kuksia tehnyt puutyöopettaja ei ollut sitä tehnyt ja jäi ehkä vähän epäselväksi sen työvaiheen tarkoitus.
Keitetyn aihion päälle laitoin kerroksen puuliimaa, jotta se kuivuu tasaisen hitaasti eikä halkeile, ja annoin kuivua ainakin kuukauden.
Lopullinen muotoilu tapahtui nauhahiomakoneella ja muilla hiontalaitteilla. Varsinkin kuppiosan hiominen oli haastavaa, koska pahkan muodon takia kupin toinen puoli on kovasti montulla sivusuunnassa.
Kuksan muoto määräytyi siis pitkälti pahkan muodon mukaan, eikä siksi näytä miltään symmetriseltä sarjatyönä tehdyltä kuksalta. Tästä kuksasta ei myöskään onnistu juominen oikealla kädellä kädensijasta kiinni pitäen.
Tajusin jossain kohtaa työstöä, että ei mulla kyllä oikeasti mitään sen suurempaa käyttöä tällaiselle kuksalle tule olemaan. Mutta tulipahan toteutettua pitkään haaveena ollut työ. Ja tuli siitä kyllä luonteikas kuksa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.