Keramiikkakurssin tuotoksia

Keramiikkakurssin työt on nyt kaikki poltettu ja lasitettavaksi aiotut myös lasituspoltettu. Aika siis esitellä mitä tuli tehtyä.

Ensimmäinen tehtävänanto oli suunnitella reliefi jonkin kaksiulotteisen abstraktin taideteoksen pohjalta. Oman työni esikuvaksi valikoitu Frank Stellan taideteos Sinjerli Variation IV. Alla kuvat inspiraatioteoksesta ja toteuttamastani reliefistä.

Tämä oli ihan hauska työ, mutta sisäinen ympäristöaktivistini vähän kamppailee tällaisten töiden kanssa, joille ei ole mitään käytännöllistä käyttötarkoitusta. Yritin suhtautua sen tekemiseen tekniikkaharjoitteluna. Jälkeen päin vasta tajusin, että olisin ehkä mieluummin jättänyt työn polttamatta, koska polttamattoman saven voi aina käyttää uudestaan.

Seuraavan työn tehtävänantona oli ensin kerätä kollaasi jonkin teeman ympärille ja sen pohjalta suunnitella ja toteuttaa astiapari. Omaksi astiaparikseni muotoutui keittokulho ja kannu. Omaa silmääni miellyttää maanläheinen rouhea tyyli, jossa kädenjälki ja valmistusvaiheet saavat näkyä. Alla olevissa kuvissa on nähtävillä kokoamani kollaasi ja valmistusvaiheessa otettuja kuvia.

Astioiden muotoilu onnistui mielestäni aika hyvin. Etenkin keittokulhoon olin tyytyväinen. Kannun muotoilussa kyllä vähän näkyy, että tuote oli vaikeampi toteuttaa kuin kulho, ja tekniikassani on vielä kehitettävää.

Olin toki ajatellut, että nämä astiat tulisivat käyttöön, joten ne oli paras lasittaa. Lasittaminen koululla on kuitenkin aikamoista arpapeliä, koska lasitteita ei pääse testaamaan. Kokeilumielellä oli siis mentävä, syteen tai saveen. Sisälle halusin valkoisen lasitteen, jotta puhtaanapito olisi helpompaa. Ulkopuolelle valitsin lasitteet sen perusteella, mitä maanläheistä väriä olisi niin paljon valmiina, että lasittaminen kastamalla onnistuu.

 

No joo, ei se lasitus ihan toiveita täyttänyt. Valmiissa tuotteissa on kyllä sitä rouheaa maanläheistä fiilistä, jota hainkin, mutta lopputulos on ehkä vähän turhankin karu. Kulhon lasite käyttäytyi poltossa todella kummallisesti. Se oli kuplinut ja valunut kummallisesti. Lämpötilan piti tuolle lasitteelle olla sopiva, joten en tiedä mikä meni vikaan. Se näyttää nyt joltain rupikonna Shrekiltä - ei ehkä miellyttävin ruokailuastiamielleyhtymä. Valkoinen lasite sisälle onnistui kuitenkin kivasti. 

Kannussa taas lasite käyttäytyi ennen polttoa kummallisesti; se näytti jäävän todella paksuksi kerrokseksi, vaikka lasite vaikutti varsin juoksevalta. Uunissa se ei kuitenkaan valunut. Pariin kohtaan jäi vähän liian ohuita läikkiä, mutta ulkoa päin lasitus oli tässä kohtuullisen onnistunut. Väri taas oli ehkä vähän karumpi kuin osasin odottaa. Kannuunkin tuli sisälle valkoinen lasite. Se oli jäänyt kannun suulta vähän päällekkäin ulkopinnan lasitteen kanssa ja yhdessä lasitteet olivat kuplineet, joten kannun suulle jäi aika epämiellyttävä karhea kuplinut pinta, joka on varmaan vaikea pitää puhtaana.

Sellaisia kokemuksia tältä kurssilta. Julkaisen vielä erikseen postauksen yhdestä keramiikkakurssin tehtävästä vähän moninaisempien vaihekuvausten kera.

Varjostin kierrätyspaperista

Marraskuu on selätetty, onnittelut tasapuolisesti kaikille! Oma työskentelytehoni koki selvän notkahduksen, mutta nyt painetaan taas kovalla höökillä tehtäviä loppuun ennen joululomaa.

Meillä alkoi toisessa jaksossa kiertotalouskurssi, jonka ensimmäisenä tehtävänantona oli valmistaa valaisin kierrätysmateriaalista ja ohjeellisesti paperista. Koululta löytyy valtavia rullia ruskeaa kierrätyskartonkia, jonka väri ja tekstuuri miellyttivät silmääni. Valaisimen idea lähti muodostumaan opettajan esittelemien inspiraatiokuvien pohjalta. Käytin taas hyödyksi Tutlabin laserleikkausmahdollisuutta ja leikkasin pahvista terälehden kaltaisia osia. Piirsin Autocadilla myös terälehtiin leikatun lumihiutaletta tai pitsiä muistuttavan koristekuvioinnin.

Asunnossani oli katossa parikin lamppua roikkumassa ilman varjostinta, joten nyt oli hyvä tilaisuus tehdä toiseen niistä sellainen. Kiinnitin terälehdet liimaamalla lampun runkoon ja vääntelin koristekuvion osia auki niin, että valo pääsee niistä paremmin läpi.

Lopputuloksesta tuli kiva. Tykkään kuviosta, joka valaisimesta tulee seinille. Tämä oli mukava työ, koska lopulliselle tuotteelle oli tarvetta ja tehtävänanto oli inspiroiva ja sopivasti rajattu. Oli kiva, että pystyin hyödyntämään työssä aikaisemmista opinnoista saatua osaamista ja cadilla piirtely oli taas vaihteeksi ihan hauskaa puuhaa.

Pussukoiden ompelua

Tällä viikolla alkoi toinen jakso ja sen myötä ompelukurssi. Kurssi lähti vauhdilla käyntiin kahden peräkkäisen kuuden tunnin ompelupäivän myötä. Ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme kukin testata ja näyttää ompelutaitojamme ompelemalla kaksi erilaista yksinkertaista pussukkaa.

Vaiheittaiset mallit ensimmäistä pussukkaa varten.

Saimme tehtäväksi myös tehdä ohjeet tuotteen ompelua varten, joten tässä ohjeet alempaan pussukkaan:

Tarvitset:
- kaksi palaa päälliskangasta
- kaksi palaa vuorikangasta
- yläreunan leveyttä 3 cm lyhyemmän vetoketjun (tässä metrivetoketjua)
- 4 x noin 6 cm pitkää ripsinauhan palaa

Kankaita ei tarvitse huolitella, koska kaikki reunat jäävät pussiin. (Eli niitä ei voi valmiista työstä nähdä sisältä eikä ulkoa. Silloin ne eivät myöskään purkaannu.) Ripsinauhan pätkät sen sijaan kannattaa polttaa heti ne leikattuaan, koska ne purkavat helposti.

1. Ompele vetoketjun molempiin päihin ripsinauhat.

2. Ompele päälliskankaat vetoketjuun oikeat puolet vastakkain.

3. Ompele vuorikankaat vetoketjuun. Vetoketjun nurja puoli tulee vuorikankaan oikeaa puolta vasten. Saumanvarat tulevat samaan suuntaan päälliskankaan saumanvarojen kanssa.

4. Taita ja ompele kaksi ripsinauhan palaa puolikkaaseen leveyteen ja kiinnitä ne päälliskankaan oikealle puolelle kiinnityslenkeiksi. Lenkki tulee pussin keskustan suuntaan.

5. Ompele pussin reunat kuvan mukaisesti. Jätä noin puoli senttiä rakoa ompeleen ja vetoketjun väliin. Jätä vuorin pohja auki, jotta saat pussin käännettyä ympäri.

6. Taita päälliskankaan kulmista saumat vastakkain ja ompele pohjan muoto.

7. Nyt pussi on jo melkein valmis. Käännä se ympäri ja käännä vuorikankaan pohjan huolittelemattomat reunat sisään päin. Ompele pohja kiinni.

Käännä vuori pussin sisälle ja avaa kulmat. Valmis!

Meidän opettaja oli tehnyt niin näppärät vaiheittaiset mallit, että tein itselleni samanlaiset. Niistä havainnollistuu vaiheet vielä kuvia ja selityksiä selkeämmin.

Laukun pussista saa lisäämällä siihen kantohihnan, jonka ompelu onnistuu näin:

1. Leikkaa haluamasi hihnan mittainen ja neljä kertaa niin leveä kangassoiro. Jos joudut yhdistämään kankaita, tee saumat vinoon, jotta sauma jakaantuu tasaisesti pidemmälle matkalle.

2. Taita ja silitä soiro kahtia.

3. Avaa taitos ja taita ja silitä reunat kohti keskitaitetta.

4. Taita ja silitä kahtia. Ompele reuna ja symmetrisyyttä halutessasi tee ommel myös toiselle reunalle.

Tästä tulee hyvä kurssi. Saa nähdä mitä se tekee kaiken kaikkiaan ompeluinnolle, koska kotikone tuntuu vähän kököltä laitteelta, kun noihin teollisuuskoneisiin tottuu. ;)