Valmis lattia ja savirappaustestailua

Edellistä postausta seuraavana viikonloppuna tuli lattia valmiiksi. Sain pari iloista ystävää mukaan saumaushommiin ja homma kävi nopeasti. Viileähkössä mökissä sauman kuivuminen kesti sen verran kauan, että viimeistely ja pesuhommat sain tehdä itse. Lattiasta tuli tosi hieno! Sauman värivalinta on onnistunut ja lattia on varsin tasainen ja saumat ovat siistit. Ei täydellinen, mutta hieno ja hyvä.

Seuraavaksi sitten seinien kimppuun. Kokeilin tehdä itse pohjusteen savirappaukselle. Siihen tuli vehnäliisteriä, hieman savea ja hiekkaa. Sivelin sen seinään ja kuivuttuaan se oli karhea, ja hiekanjyvät tuntuivat olevan vahvasti kiinni. Laastin kanssa koin pienen takaiskun, kun huomasin että keräämäni osmankäämin siemenet olivat ruvenneet haisemaan karsealle. Niissä oli ilmeisesti ollut kosteutta, eikä niitä voinut enää käyttää. Oli tosi sääli heittää niin iso satsi siemeniä roskiin. 

Hain lisää osmankäämin siemeniä, ja tällä kertaa keräsin pienemmän määrän, jolla pääsen edes tekemään testilaastin. Kuitunahan voisi toki käyttää muutakin.

Toissa päivänä tein uuden, isomman satsin pohjustusliisteriä ja levitin sen seinälle. Tein myös pienen testierän savilaastia ja levitin sen aiemmin pohjustetulle alueelle. Tämä oli siis ensimmäinen kerta ikinä, kun tein savilaastia, eikä minulla ollut oikein käsitystä siitä, millaista sen pitäisi olla. Tähän satsiin tuli 1 osa savea, 3,5 osaa hiekkaa ja 1 osa osmankäämin siemeniä. Olen ymmärtänyt, että jos savea on liikaa suhteessa hiekkaan, laasti kutistuu paljon ja halkeilee. Jos hiekkaa on liikaa, rappaus ei kai tartu kunnolla? Vettä pitää kai olla sen verran, että laasti on työstettävää.

Sain aikaiseksi laastin, jonka sain levitettyä seinään, tosin se vaati aika paljon voimaa ja aika paljon putosi myös maahan. Rappaus alkaa olla melkein kuiva, eikä halkeilua tai muita ongelmia ole ilmaantunut. En ole vielä tehnyt lisää laastia, vaan halusin nähdä ensin toimiko ensimmäinen resepti. 

Pari asiaa, jotka opin tähän mennessä: 

1) Seulo hiekka. Jotenkin kuvittelin, että käyttämäni hiekka olisi ollut niin tasalaatuista, että lappasin sitä laastiin sellaisenaan. Sitten sain nyppiä isompia kiviä seinästä, kun ne kaapivat lastan mukana uria laastiin.

2) Kuivaa osmankäämi esimerkiksi kangaskassissa. Kuivuessaan kukinnot aukeavat ja siemenutua on vaikeaa kerätä talteen ilman, että se leviää ympäri ämpäri. 

Vuoden pimeimmän päivän käytin höyläämällä sängyn runkopuita ja rakentamalla ulkovaraston rungot. Pieni takaisku vielä ylös kirjattavaksi: ulko-oven lukko ei toimi kunnolla, ja kun yritin saada ovea auki, hieno kelopuinen ovenkahva meni kahtia. :( Alla kuva, jossa havainnollistuu mökin koko. Olen sitä täälläkin ihmetellyt, että kuinka "mini"mökistä tuli niin valtava ja samasta asiasta ovat yllättyneet kaikki, jotka ovat mökkiä käyneet katsomassa.

Laatoitus

Lattian pohjatyöt eivät tosiaan menneet ihan nappiin, joten kulutin vielä joitain tunteja hinkaten lattian kumpuja matalammiksi kovametallihiertimellä. Kovaa, hidasta ja pölyävää hommaa, mutta kyllä lattiasta tuli takuulla paljon tasaisempi kuin mitä se oli alkuun. Seuraavaksi oli vuorossa laatoittaminen.

Jostain kummallisesta syystä olen melkein koko ikäni haaveillut, että pääsisin laatoittamaan. Katselin lapsena Remontti-Reiskaa ja olin erikoisen kiinnostunut Bauhausin mainoslehtien kylpyhuoneosioista. Nyt vihdoin koitti aikani ja pääsin ihan itse laatoittamaan lattiaa! Tietenkin aloitin sitten laatoittajan urani vaikeimmasta päästä eli isojen laattojen asennuksesta. 

Aloitin homman sillä, että asettelin laattoja lattialle ja leikkasin tarvittaviin kohtiin pienempiä palasia. Leikkaaminen ei lähtenyt käyntiin ihan toivotulla tavalla. Laatta ei tahtonut millään haljeta torista ostamallani laattaleikkurilla jo lopulta leikkuri hajosi itse ennemmin kuin halkaisi laattaa. Piti sitten lähteä ostamaan kaupasta uusi leikkuri. Uudella leikkurilla leikkaaminen sujui kuin tanssi.

Luin netistä, että isoille laatoille pitää olla niille sopiva laasti ja ostin Weberin flow fix laastia. Isot laatat tarvitsevat myös isommat hampaat laastikampaan, joten ostin isoimmilla hampailla varustellun lastan, jonka kaupasta löysin: 10 mm x 10 mm.

Lattialaattojen kohdalla on tärkeää saada koko laatan pinta-alan kattava laastitartunta. Jos laatan alle jää ilmaa, se voi haljeta iskusta. Laasti siis kiinnittämisen lisäksi vahvistaa laattaa. Netistä löytyy hyvin havainnollistavia videoita aiheesta.

Yllä olevassa kuvassa näkyy ensimmäisen laatan kiinnitysyritykseni. Laastitartunta ei tosiaankaan ollut sataprosenttinen. Kertasin vielä oikeat työskentelytavat ja opin, että isojen laattojen kanssa kannattaa laastia levittää myös laatan pohjaan. Jatkossa en myöskään yhtään pihistellyt laastin kanssa vaan huolehdin, etteivät kamman jättämät kummut jääneet yhtään vajaiksi. Kummut kammataan vain yhteen suuntaan, jotta ne saataisiin poikittaiseen suuntaan laattaa liikuttamalla kaatumaan ja leviämään koko laatan pinta-alalle. Tässä kävi myös ilmi miksi isot laatat ovat pienempiä haastavampia: Isoja laattoja oli tosi vaikea saada liikkumaan laastin päällä. 

Koko homma osoittautui lopulta huomattavan paljon raskaammaksi kuin olin kuvitellut. Laastia kului kilo per laatta ja aikaa tunti per neljä laattaa. Laastin levittäminen oli raskasta ja laattojen liikuttelu oli raskasta. Niissä kohdissa, joihin tuli pienempiä laatan palasia, huomasi kyllä kuinka paljon helpompi pieniä laattoja oli liikutella. Koitin kuitenkin olla erityisen huolellinen siinä, että liikuttelisin laattoja kunnolla, jotta tartunnasta tulisi kattava. Ilmeisesti tähän omaan ei-ihan-täydellisen-tasaiseen lattiaani olisi ollut vielä sopivampikin kampa vaihtoehto, jossa kummut muotoutuvat kaareviksi ja kolot jäävät vielä kapeammiksi. Ensi kerralla tiedän paremmin.

Sijoitin jonkin verran rahaa myös tuollaiseen yllä olevassa kuvassa näkyvään tasauskiilasettiin. Sen avulla vierekkäiset laatat saa tasattua samaan tasoon. Luulen, että se oli ihan hyvä sijoitus, koska ei ole mitään käsitystä siitä, miten laatat olisi pitänyt saada samaan tasoon ilman niitä. Sauman leveyden ylläpito osoittautui helpoksi, kun saumaleveyteni oli 6 mm ja käytössäni oli 6 mm leveä taltta. Sain sillä hyvin tarkistettua leveyden ja samalla kaavittua pursunneet laastit pois.

Ostamani 40 kg laastia ei sitten suuren menekin myötä riittänyt ihan koko lattiaan, vaan noin 10 laattaa jäi kiinnittämättä. Nyt on vielä yksi säkki hankittuna ja huomenna olisi tarkoitus laittaa viimeiset laatat paikalleen, jotta viikonloppuna pääsee saumaamaan. Ei tästä mikään ihan halpa lattia tullut, vaikka itse laatat sainkin halvalla torista, mutta toivottavasti panostus näkyy lopputuloksessa.

Säät suosivat sen verran että sain ulkoseinän maalattua loppuun. Pääty pitänee maalata vielä toiseen otteeseen, mutta teen sen vasta, kun olen saanut päädyn varasto-osankin rakennettua.

Pohjamaalattu

Lopullinen värisävy

Ja nyt kun talvi todella näyttää tulevan, sain vihdoin aikaiseksi kaivettua myös savea rappaustarkoitukseen. Tuntuu hienolta ajatukselta, että täällä Suomessa voi noin vaan lapiolla maasta kaivamalla saada kunnon rakennusmateriaalia. Jännittävää päästä tekemään laastia. Savirappauksesta tulen varmasti kirjoittamaan havaintoja ja kokemuksia.

Minimökin lattian vaiheet

Halusin minimökkiin lattialämmityskaapelin, johon voin ajaa aurinkopaneeleiden ylituottoa erityisesti keväisin, kun sähköä on paljon tarjolla, mutta säät ovat vielä kylmät. Isä mitoitti sopivan kaapelin ja piirsi asennussuunnitelman. Alkuun ajattelin, että olisi mitoitettu matalajännitteellä toimiva kaapeli, mutta se olisi tullut maksamaan noin 500e, joten laitettiin viidesosalla siitä hinnasta kaapeli, johon syötetään invertterin avulla korkeampaa jännitettä. Invertteristä tulee aina tehohäviöitä, mutta ne ovat kuitenkin niin pieniä, että ei tulisi säästetty sähkö koskaan "maksamaan itseään takaisin". Miten nyt sähkön hinnan arvioikaan aurinkopaneelijärjetelmässä.

Kuvassa ei ole ihan lopullinen piirustus

Lämmityskaapelia ei pidä asentaa kiinteiden huonekalujen, kuten keittiön kaapistojen alle, koska sieltä lämpö ei pääse siirtymään huoneilmaan ja pahimmassa tapauksessa kaapelit ylikuumenevat. Lämmityskaapelia ei pidä myöskään asentaa suoraan puuta tai muuta palavaa ainesta vasten. Siksi asensin lattiaan kipsilevyt. Tyypillinen kipsilevylattiarakenne olisi sellainen, että alla on yksi ehjä kerros levyjä, välissä kaapeli, joka on ympäröity kipsilevysuikaleilla ja päällä vielä kerros kokonaisia levyjä. No halusin säästää kipsilevykustannuksissa ja lattian paksuudessa, ja tein työläämmän vaihtoehdon: koversin kipsilevyyn urat kaapelille ja laitoin tasoituslaastia päälle. 

Urien kovertaminen ei lopulta ollut mikään vaikea homma, mutta ei se kyllä mukavakaan homma ollut. Kipsipölyä tuli nimittäin niin paljon, että sisällä ei nähnyt edes seiniä. Tuuletusikkuna oli auki ja ulkoapäin olisi voinut luulla, että sisällä palaa, kun ikkunasta tuprusi "savua". Tein urat käsisirkkelillä ja kaarteet jyrsimellä. Onneksi homma oli kuitenkin kohtuullisen nopeasti tehty. Sähköasennuksiahan ei saa tehdä, jos ei ole pätevyyksiä. Onneksi iskällä on.

Kaapeli urassa

Seuraavaksi oli luvassa kovasti jännittävä työvaihe eli lattian tasoitus. Käytin lattialämmityksen kanssa yhteensopivaa laastia, vaikka en oikeastaan ihan tiedä, miten se eroaa tavallisesta. Sain onneksi hommaan henkistä ja fyysistäkin tukea, koska se jännitti paljon etukäteen eikä osoittautunut helpoksi.

Kun laastijauheeseen lisätään vesi, sen työstöaika on noin 20 minuuttia. Kun ensimmäinen ämpäri oli kipattu lattialle, ajattelin, että äkkiäkös tuon tuosta levittää. Tämän seurauksena seuraava ämpärillinen joutuikin seisomaan vähän aikaa ja ilmeisesti vähän liikaa, koska sen levittäminen oli ihan todella tuskaista, kun massa oli jo niin jäykkää. Kolmas, neljäs ja viides ämpäri onnistui vähän paremmin, mutta jotain tein väärin tasoittamisessa. Lopputulos oli nimittäin kaikkea muuta kuin tasainen.

En tiedä oliko vika huonoissa työvälineissä, puutteellisessa ohjeistuksessa, pihiydessä laastipaksuuden suhteen vai ihan vaan kokemattomuudessa. Lattialaattani ovat isoja, ja ohjeissa painotetaan, että isojen laattojen alustan on oltava ehdottoman suora ja tasainen. Jaiks.

Kysymys ei ole keikkuuko laatta lattialla, vaan mihin suuntaan se keikkuu eniten. Yrityksenä ratkaista ongelma sijoitin 40 euroa kovametallihiertimeen, jolla koitin hangata pahimpia kumpuja matalammaksi. Torista ostin säkin hienotasoituslaastia ja katsoin taas ohjevideoita laastin levitykseen. 

No ei mennyt hienotasoituslaastinkaan levitys ihan niin kuin ohjevideossa. Tällä kokemuksella en palkkaisi itseäni lattian tasoittajaksi. Joku kokeneempi voi tulla kertomaan, mitä tein väärin.

Tällä hienotasoitelaastilla levitysaika oli vain 15 minuuttia. Jaoin säkin vielä kahteen erään koska ajattelin, etten mitenkään ehdi 15 minuutissa tasoittaa koko lattiaa. Ja oikeassa olin. Ensimmäistä puolikasta työstin 40 minuuttia! Eli lopulta massa oli aivan liian jähmeää levitettäväksi. Hiki virtasi ja kädestä lähti nahka. Ehkä olisi pitänyt käyttää jotain primeria eli pohjustusainetta, koska alla oleva kerros tuntui imevän välittömästi paljon kosteutta laastista, eikä se pysynyt hetkeäkään niin juoksevana kuin ohjevideossa. Joo, ohjevideossa kyllä neuvottiin käyttämään primeria, mutta ajattelin että se on joku yksi turha rahastuskikka lisää 😅

Enpä tiedä. Kovasti tekisi mieli päästä laatoittamaan, mutta mitä siitä tulee, jos en saa lattiasta kunnolla tasaista? Laatoitus jännittää tosi paljon, ja kaipaisin siihen myös edes henkistä tukea.